Suomenojan siniset

 Voiko olla kesäisempää maisemaa?

 Yksi kukkija

Jos toinenkin..

Taskun pohjalta

Kävin hakemassa kolme satunnaista esinettä teinin huoneesta.

Taskunpohjalta hyllyn reunalle oli ajautunut pari kolikkoa ja pyörän avain.

"Suomen kansalliseläin"

Oikeasti se on kyllä joku muu. Mikä?

Toiseen kolikkoon löytyi klaava.

Loppuun vielä menopelin lukituksen purkaja.

Puutarhan punaiset

 Kesäkuun ensimmäisen päivän kuvasatoa.

Silloin kukki vielä tulppaanit

Kaunokaiset nimensä mukaiset

♥

Hautausmaat

Onnea on katsella kesäiltana auringon valoa hautausmaan rauhassa.

Kädestä pitäen

Olen jo vuosia tarjoillut jälkikasvulle mahdollisuutta käyttää kameraa. Tähän asti asia on ollut lähinnä matkoille ja retkille mukaan pakattu kamera, jota sitten muut reissussa olleet on käyttäneet, mikäli ovat aparaatin mukana olosta olleet tietoisia.

Nyt kuitenkin otin härkää sarvista, tai lähinnä poikaa kädestä ja raahasin mukanani ulos kameroiden kanssa.

Koska taloudesta löytyy kaksi täysin kelpoa digijärkkäriä, päätin että vanhempi joutaa teinille harjoittelu välineeksi.

Ensin vein pojan Suomenojalle(koska halusin itse sinne kuvaamaan). Tunnin lenkin seurauksena poika sai napattua nelisenkymmentä kuvaa. Käytössä oli äiteen pitkät putket sillä paikalliset linnut eivät ihan jalkoihin tule.

Sittemmin kesti hyvän tovin ennen kuin sain uudelleen pojan kameran kanssa liikkeelle. Riemuni oli toki rajaton kun kaveri halusi kamerat mukaan ja ulos. Ehdotti jopa itse että nyt lähdetään lentokentälle bongaamaan lentokoneita kameroiden kanssa.

Tänään olisi pitänyt päästä uudestaan. 

Jotain rajaa sentään...

Purkais nyt edes ne ekat kuvat kamerasta :D

Pörriäiset tulee!

Se on kesä parhaimmillaan.

 Silloin on myös niitä pörriäisiä.

Laatuaikaa

Tuli viikonloppuna vietettyä laatuaikaa lapsen kanssa.

Käytiin muutamassa museossa ja käveltiin pitkin kaupunkia, sekä syötiin vähän ruokaa.

Kuvat on taas kerran kännyllä sorvattuja.

Kyllä mä vielä niitä oikeitakin...

Lenkillä

Olen ollut vähän hiljainen tovin.

Syy on kiireen. Kun tekee ylitöitä 9.5 h viikossa, ei aikaa tahdo jäädä kaikkeen haluamaansa.

Olen käynyt aktsiivisesti lenkillä, joten puolentoista tunnin lenkit työpäivän päälle verottavat myös huomattavasti kuvien käsittelyyn varattua aikaa.

Muutamana iltana käytiin Kaarelanhuipulla eli Malminkartanon jätemäellä.

Ensimäisellä kerralla jätettiin portaat väliin ja käveltiin tietä pitkin mäen päälle ja laskeuduttiin takakautta alas.

Netin reittioppaan mukaan kierros  hoituu kävellenkin 26 minuuttiin. Se oli pakko testata. Meiltä meni 22 minuuttia, mutta se piti kyllä mukana melkoisen pätkän juoksemista paluumatkalla.

Seuraavalla kerralla päätettiin, että nyt noustaan portaat. Niiden kiipeäminen kävi kyllä kuntoilusta. Lämmittelyksi olimme kävelleet kotoa mäelle joten pohjilla oli jo parin kilometrin marssi.

Huipulla pidettiin muutaman minuutin taukko, lähinnä sen että hengitys tasaantui.

Alaspäin päätin juosta, mikä on myös melko raskasta, kun tarvitsee hillitä vauhtia.

Yhteensä tuona iltana tuli juostua ja käveltyä 7.5 km. 

Juoksumatka oli kotona mitattuna tasan kilometri. Enempikin olisin juossut, mutta tie muuttui turhan karkeaksi työmaatieksi niin kävelin mieluummin kuin rikoin jalkojani.

Mainittakoon vielä että kuvat on otettu mukana olleella kännykällä. En minä sentään kameran kanssa juokse.

Valokuvia on kyllä kotona odottamassa käsittelyä, kunhan ehdin...

Pentu

Onnea on olla pikkuinen koiran pentu.

Silloin voi

juoksennella nurmikolla,

 tai kieriskellä pallon kanssa.

Wuh ♥

41b

Viikon numerokuvana on numero 41.

Haaste jää samalla kesälomalle, mikä sopii kyllä minullekin. Ulkona on niin upeat kelit, että mieluummin kuvaan kuin istun koneella tekemässä postauksia.

Mutta se viikon nro ja oma otos.

 Mannerheimintie 41 b

41b