sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Mustavalkoinen kaupunki

Lauantaina oli loistava sää, joten lähdettiin ulos ja kaupungille.

Kameraan tallentui paljon syksyisiä värejä, mutta myös mustavalkoisen kaupungin kuvia.

 











Loppuun vähän väriä :)

Promarkerit

Tällä viikolla valokuvatorstai kehottaa inspiroitumaan kuvasta.

Kuvassa on osa paloauton renkaasta viime vuosisadan alusta.

Tummalla pohjalla punaiset pinnat, kuin säteet. 
Ensimmäinen ajatus on Aton -merkki
Kuten aina, pakottaudun pohtimaan asiaa uudelleen. 

Ostin lauantaina ison maljakon huopakynilleni. 
Hmm... Siitä se ajatus sitten lähti.

 Asettelin kynät liukuvana värinä kehään kuin renkaan pinnat.

ja sitten tietty se kuva siitä maljakosta kynineen

lauantai 6. lokakuuta 2012

Kekkalointia

Meillä yksi laulaa taukoamatta hermoja raastavaa renkutusta.

Tämän linkin takaa löytyy kyseinen renkutus, jos joku haluaa siitä itselleen korvamadon.

No onneksi rallatukseen sisältyy myös tanssia, joten tässä päivän kaupunkiretken koostetta. 
Järjetöntä kekkulointia kasvitieteellisessä puistikossa.


kaksi kertaa seitsemän

Numerohaastetta pukkaa. 

Vuorossa nro 14.

Tässä talossa on 14 parveketta tässä julkisivussa.


keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Ruoste

Mikä tahansa esine on pittoreski, kunhan sen kuvaa oikeassa valossa.

Päätin todistaa väitteen ja kuvasin kylpylästä löytämäni ruosteisen pinnin. 


No kauneus on katsojan silmissä. 

Oman päähän en tuota pinniä enää laittaisi.

Muovaillaan

Makro Tex haastaa makroilemaan muovia. 

En yleensä pidä siitä mikä ensimmäisenä tulee mieleen. Vaadin ainakin toisen idean. Niin nytkin. 
Heti alkoi päässä pyörimään plastic padding. Liima en rupea kuvaamaan, kun muovia pyydetään. 
Muistin, että keittiössä on rulla elmukelmua, jota ei meillä käytetä mihinkään. Siispä turhakkeen kimppuun.

Elmukelmua valkoisella

Elmukelmua värillä

Elmukelmua ikkunaan liiskattuna

Elmukelmu kukkanen! 


LO-LO

Kirjainhaaste, entinen alkukirjaimet, haastaa nyt pelkillä "kirjaimilla". Eli tällä viikolla tutkimme mikä loppuu LO kirjaimiin.

Pallo, pullo, talo, kuulo, ilo, elo... ei innosta ei. Pyörii pyörii kielen päällä, kunnes..

Kallo!!  Mistäs tähän hätään pääkallo saadaan..? No, mitä meiltä ei löytyisi.

 Tässä on Kallo.


Se on matkamuisto Sedlecin luukirkosta Kutná Horan kylästä. Kalloja ja luita on joka lähtöön. Suosittelen käymään jos kulmilla liikkuu. Kylän asukkaat ovat ihania ja avuliaita, enkä voi lakata kehumasta heitä. Luukirkon työntekijä osasi mm suomea muutaman sanan, puhjennut auton rengas paikattiin heti vaikka oli lounastunti ja ihmiset itsessään vaatimattomia, mutta niin ylpeitä kaikista kolmesta kauniista kirkostaan.

Bonuksena sitten kallon vierestä hyllystä löytynyt kotilo, eli koti-ilo.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Kellon seisahtuvan tahdon..

Kellon seisahtuvan tahdon, tunti kuluu viimeinen..
 
Oikeastaan en haluasi, että kello seisahtuu.

Lapsena sain ensimmäisen oman kellon juuri ennen koulun alkua. Olin ylpeä. Tätini toi sen Neuvostoliitosta. Harmillisesti kyseinen tiuku oli hieman herkkä. Se ei juurikaan kestänyt tärähdyksiä. Tästä johtuen kelloa en koskaan päässyt kunnolla käyttämään, mutta se on tallessa koska se on yksi kauneimmista kelloistani.

Seuraava oma kelloni ei sitten ollut yhtään sen onnekkaampi. Tästä nimittäin irtosi viisarit niin, että pienellä heilautuksella ne pyörivät melkoisen villisti ympäri kellotaulun.


Tämä kellon jämä taas on jostain perikunnasta peritty. Sen saa auki sorminäppäryydellä ja siitä näkee miten kvartsikellossa on kvartsikiteitä. Ei tarvinne kertoa että tämäkään ei toimi enää.


Ollakseni ihminen joka rakastaa kelloja, olen äärimmäisen huono käyttämään rannekelloja. 
Sen sijaan kotiin on kyllä järjestetty aikaa näkyviin joka paikkaan.

Odotus

Mustavalkomaanantain haaste on odotus. 

Lähipiiristä ei löydy tiineitä, joten jotain muuta odottaa pitää. 
Itse odotan kovastikin kunnon kohentumista säännöllisellä harjoittelulla, jossa auttaa oheinen laite.

Kuvassa sykemittari odottaa aloitusta

Ken arvannee kuvausvälineen? 

maanantai 1. lokakuuta 2012

Punnukset


Äitini on joskus keräillyt mm punnuksia. Herttaisia yhden, kahden ja viiden gramman punnuksia sekä kymmenen gramman että 50 gramman punnuksia. Äidillä on myös kilon punnus, mutta sitä en nyt kuvannut.