MakroTex haastaa kuvaamaan kelloja.
Nappasin lähimmän kellon, se on puolison rannekello joka on pelastanut hänen ranteen.
Sitten muistin että onhan meillä kunnon vekkarikin jossain.
Rassukka on kaappiin unohdettua niin apea.
Koska kissan kelloja ei ole tarjolla, niin loppuun yksi possun kello.
Hymyilkää ei elämä ole niin vakavaa :)
Ihana postaus! Tosiaankin niin surullisen näköisenä tuo vekkari, oikein suupielet alaspäin! :))
VastaaPoistaMonenmoista kelloa, niin iloista kuin apeaakin :)
VastaaPoista..hiljentyvän lyöntien..
VastaaPoistaVoih, Kirkan biisi...sitä tässä hyräilen ja samalla mietin miten ihmeessä tuo vekkarin 'naama' onkin niin surullinen. Ei varmaan ollut tekijöiden tarkoitus...
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Hieno makro ylimmässä. Ei ihme, että vekkari on apea...ei ole kiva olla vain kaapissa:)
VastaaPoista...kauas lähteä mä saan...
Tuo possunkello on paras!!!
VastaaPoistaKiva apea kello, vaan myös hymyilyttävä samalla - hoksottimia sinulla ainakin on vaikka muille jakaa...
VastaaPoista