Kirjainhaasteena on tällä viikolla loppukirjaimet LI.
Kaikkea sopivaa ja sopimatonta pyöri mielessä, mutta uupunut matkalainen kaivoi kaapista kukkopillit.
Kumpaakin pilliin liittyy tarina.
Ensimmäinen on minun oma. Sain sen matkalla Ahvenanmaalle vuonna 1985. Matkalla olimme kolme päivää ja seurueeseen kuului äidin ja siskon lisäksi mummo. Kiertelimme maakunnassa omalla autolla. Sitä en muista mistä pilli ostettiin mutta kukkopillini on valkoinen.
Toinen pilli taas on mummon perintöä. Edellä mainittu mummo on saanut tämän jostain, mutta muistan leikkineeni tällä ja porsliini hollannikkaalla sekä tiimalasilla hyvin pienenä. Pidin lapsena tätä rumana lintuna, mutta nyt aikuisena pidän tätä oikein hellyttävänä tipuna.
Kolhuja ovat saaneet kumpikin, mummon pilli on jopa liimattu kasaan. Komeasti silti vislaavat vielä.
Eli viikon sanani on kukkopilli.
Tuttuja ja mieluisia esineitä meille kaikille, ainakin lapsena.
VastaaPoistaVislaus vain ja muistot tulvivat...
VastaaPoista